Tekomaan tila on Pirkanmaan ilmastokumppani

Sastamalassa sijaitseva Tekomaan maitotila on liittynyt Ilmastoverkostoon.

Tekomaan tilalla tuotetaan noin 400 000 litraa maitoa vuodessa, kertoo yrittäjä Sinikka Lakkinen. Maidontuotannon lisäksi tilalla harjoitetaan peltoviljelyä ja metsätaloutta. Tilan peltosato käytetään oman karjan rehuksi, joka koostuu nurmesta, viljasta ja palkokasveista.

Hiilijalanjälki on pienentynyt 22 %

Lakkinen kertoo, että maidontuotannon hiilijalanjälki laskettiin kolmannen kerran vuonna 2024. Laskennassa tarkasteltiin hiilijalanjälkeä yhtä maitokiloa kohden. Hiilijalanjäljen laskennan avulla pyritään etsimään tuotannon hukkakohtia ja tehostamismahdollisuuksia, sekä uusia tapoja pienentää tuotannon hiilijalanjälkeä.

Tekomaan tilan maidontuotannon hiilijalanjälki on laskenut 22 % verrattuna ensimmäiseen laskentaan, joka toteutettiin vuonna 2021.

Isoimmat syyt hiilijalanjäljen pienentymiselle ovat tuotantotason nousu, maidon rasva- ja proteiinipitoisuuden nousu, polttoaineen kulutuksen pienentyminen ja ostoenergian vähentyneet päästöt. Tilalle asennettiin vuonna 2022 oma aurinkovoimala, jonka ansioista ostosähkön kulutus on vähentynyt noin kolmanneksella. Lisäksi tilan sähkösopimus on vaihdettu uusiutuvan energian sopimukseen.

Tekomaan tilan viljelyn päästöt ovat keskimääräistä pienemmät, mihin vaikuttaa esimerkiksi epäorgaanisten lannoitteiden vähäinen käyttö. Myös rehujen hiilipäästöt ovat keskimääräistä pienemmät, koska eläimet ruokitaan pääosin itse tehdyllä rehulla.

Toimenpiteitä luonnon monimuotoisuuden edistämiseksi

Lakkinen kertoo, että Tekomaan tilalla on tehty ja tehdään toimenpiteitä luonnon monimuotoisuuden edistämiseksi. Toimenpiteillä halutaan parantaa pölyttäjien, pieneliöiden, lintujen ja muiden eläinten elinolosuhteita tilalla.  

Sinikka Lakkinen taustoittaa, että maidontuottaja hyötyy myös rahallisesti luonnon monimuotoisuuden edistämisestä, koska toimenpiteillä on pieni vaikutus maidon hintaan.

Tekomaan tilalla lehmät laiduntavat kesällä ja ulkoilevat myös talvisin. Laiduntaminen lisää eläinten hyvinvointia ja edistää luonnon monimuotoisuutta. Toisaalta laiduntaminen on myös maiseman hoitoa ja sillä on vaikutusta tilan imagoon, kertoo Lakkinen.

Laiduntavien lehmien myötä lisääntyy myös hyönteisten ja koppakuoriaisten määrä, jotka taas houkuttelevat lintuja pihapiriin, sanoo Lakkinen. Pölyttäjät ovat tärkeitä myös satojen kannalta, ja niiden elämisen edellytyksiä on parannettu kukkivilla nurmikasveilla, pensailla, puilla ja pientareilla.

Pientareet eli joutokäytävät toimivat myös nisäkkäiden ja lintujen suojapaikkoina. Lisäksi niillä on tärkeä tehtävä estää valumien joutumista vesistöön.

Mieluummin edelläkävijä

Mikä sai Sinikka Lakkisen lähtemään mukaan Ilmastoverkostoon? Lakkinen pitää Ilmastoverkoston mahdollisuutena sitä, että eri toimialojen yrittäjät kohtaavat tilaisuuksissa, jakavat kokemuksiaan ja voivat oppia toisiltaan.

Lakkinen toteaa, että hän on ilmastoasioissakin mieluummin edelläkävijöiden kuin perässähiihtäjien porukassa. Lakkinen haluaa omalla esimerkillään tehdä maatalouden ilmastotyötä ja luonnon monimuotoisuuden edistämistä näkyväksi.

Sinikka Lakkinen jakaa Tekomaan tilan arkea tilan Facebook-sivulla @Tekomaan tila

*Hiilijalanjälki on laskettu Envitecpolisen hiilijalanjälkilaskurilla