Rautajärven Seudun Kylät on Pirkanmaan ilmastokumppani
Rautajärven Seudun Kylät Oy on yleishyödyllinen kehittämisyhtiö, jonka tavoitteena on kehittää ja elävöittää Pälkäneellä sijaitsevaa Rautajärven kylää. Yksi kehittämisyhtiön isoimmista ja näkyvimmistä hankkeista on Rautajärven torppakylähanke, jossa purettujen hirsirakennusten kehikot kierrätetään uusien talojen rakennusmateriaaliksi.
Uusi ja vanha yhdistyvät
Rautajärven Seudun Kylät Oy:n hallituksen puheenjohtaja Pauli Luhtajärvi kertoo, että idea tyhjilleen jääneiden hirsitalojen uusiokäytöstä syntyi osittain sattumalta. Luhtajärvi havaitsi, että Rautajärven lähikylillä oli useita vailla käyttöä olevia torppia. Samaan aikaan käytiin keskustelua maaseutujen hiljenemisestä. Ajatukset jäivät hautumaan ja yhdistyivät lopulta ideaksi torppakylästä, jossa yhdistyy uusi asuinalue ja vanhat hirsirakennukset.
Luhtajärvi alkoi viedä hanketta eteenpäin yhdessä muiden kyläaktiivien kanssa. Hanke käynnistyi virallisesti vuonna 2020, kun kehittämisyhtiö sai Luopioisten Säästöpankkisäätiöltä avustuksen, joka mahdollisti Torppakylän asuinalueen arkkitehtisuunnitelman ja hirsitalojen uudelleenkäyttösuunnitelmien tilaamisen.
Ensimmäiset asukkaat muuttivat uuteen hirsikotiinsa toukokuussa 2022. Luhtajärvi toivoo, että Torppakylään rakennetaan lisää taloja. Rautajärven kylän mainio talkooporukka on purkanut jo kolme vanhaa hirsitaloa ja arkkitehti on laatinut uudelleenkäyttösuunnitelmat kahdelle pystyssä olevalle hirsirakennukselle. Nämä hirsirakennukset ovat uusien rakentajien hyödynnettävissä, kertoo Luhtajärvi.
Puuta säästyy
Hirsikehikot, jotka puretaan vanhoista taloista, tulevat sellaisenaan käyttöön uusiin rakennuksiin, sanoo Luhtajärvi. Ulkoseinään laitettava lisälämpöeriste ja sisäseinien hirret mahdollistavat talojen hyvät energia-arvot, kertoo Luhtajärvi.
Kuva 2: Vuosikymmeniä vanhat sammaleristeet olivat täysin virheettömiä.
Kuva 3: Lisäeristeeksi käytettiin kierrätyspaperista valmistettua selluvillaa.
Luhtajärvi kertoo, että hirsien lisäksi puretuista rakennuksista kierrätetään myös muita käyttökelpoisia materiaaleja, kuten ulkovuorauslautoja, ovia, ikkunoita, vanhoja kattopaneeleja ja lattialankkuja.
Torppakylän alueen ensimmäinen hirsirakennus on paritalo, jossa on käytetty lähes kilometrin verran hirttä. Luhtajärvi toteaa, että aika moni puu on jäänyt kaatamatta, kun talon rakennuksessa on käytettyä kierrätettyjä hirsiä, jotka muutoin lahoaisivat tai päätyisivät polttoon. Torppakylässä rakentamiseen sopimattomasta puutavarasta valmistettiin biohiiltä.
Luhtajärven kokemuksen mukaan Suomessa poltetaan paljon hyväkuntoisia hirsikehikoita, koska ei ole aikaa selvitellä, miten ne voisi uusiokäyttää. Luhtajärvi toteaa, että puhe rakennusalan kiertotaloudesta on lisääntynyt sinä aikana, kun Torppakylähanke on ollut käynnissä vuodesta 2020 alkaen.
Luhtajärvi peräänkuuluttaa pohdintaa siitä, mitä materiaaleja voidaan kierrättää rakennusalalla sen sijaan, että suoraan rakennetaan uutta, uusista materiaaleista.
Hinku-tunnustus ja vuoden Leader-hanke
Rautajärven Torppakylähanke on kerännyt tunnustusta innovatiivisuudestaan. Suomen ympäristökeskuksen Hinku-tiimi myönsi vuonna 2023 Torppakylälle Hinku-palkinnon esimerkillisestä toiminnasta vanhojen hirsitalojen hyödyntämisestä ilmaston kannalta parhaalla mahdollisella tavalla. Suomen Kylät ry sen sijaan palkitsi Torppakylä-projektin vuoden 2022 parhaana Leader-hankkeena.
Tutustu Rautajärven Torppakylään.
Facebookissa @Rautajärven Torppakylä