Millaiset ovat hankekuntien kulutusperäiset päästöt?

Tässä artikkelissa tutustutaan kuntien kulutusperäisiin päästöihin, jotka Suomen ympäristökeskus (Syke) on laskenut ensimmäistä kertaa vuonna 2023. Ensin avataan koko Suomen lukuja ja sen jälkeen katsotaan, millaiset ovat hankekuntien kulutusperäiset päästöt ja mistä ne syntyvät.

Kulutusperäisillä päästöillä tarkoitetaan kulutuksen seurauksena syntyviä päästöjä. Kulutusperäinen laskenta perustuu kotitalouksien energian, tavaroiden ja palveluiden kulutukseen, sekä julkishallinnon kulutukseen ja investointeihin. (Lounasheimo 2019.)

Syntyneet päästöt kohdistetaan kuntaan, jossa tuote tai palvelu kulutetaan. Sillä, missä hyödyke tuotetaan ei ole tässä laskentamallissa merkitystä. Onkin hyvä huomata, että noin puolet Suomen kulutusperäisten päästöjen kokonaismäärästä aiheutui ulkomailla valmistetuista tuotteista.

Suurimmat päästöt aiheutuvat asumisesta, ruoasta ja liikkumisesta

Suomalaisen keskimääräinen hiilijalanjälki vuodessa on noin 10 tCO2e. Kestävänä pidetty raja vuonna 2030 on 2,5 tCO2e / asukas.

Suomen ympäristökeskuksen 31.1.2023 julkaistun selvityksen mukaan suurin osa (83 %) kuntien ilmastopäästöistä syntyy kotitalouksien kulutuksesta. Loput päästöt aiheutuvat julkisesta kulutuksesta eli kuntien hankinnoista (11%) ja investoineista (6 %).

Kotitalouksien kulutuksen päästöjä aiheutui eniten koko Suomea tarkasteltaessa asumisesta, ruoasta ja liikkumisesta.

• Asuminen 25 %
• Ruoka 23 %
• Liikkuminen 22 %

Alle on kerätty poimintoja hakenkuntien päästöistä. Kaikkia kuntien ja alueiden kulutusperäisiä päästöjä voit tarkastella Hiilineutraali Suomi -sivustolla.

Akaa

• Asukaskohtaiset kulutuksesta syntyvät kasvihuonekaasupäästöt ovat Akaassa 7,8 tCO2e / asukas vuodessa.

• Akaassa kotitalouksien suurimmat päästöt tulevat ruoasta (26 %), liikkumisesta (22 %) ja asumisesta (21 %)

Punkalaidun

• Asukaskohtaiset kulutuksesta syntyvät kasvihuonekaasupäästöt ovat Punkalaitumella 7,6 tCO2e / asukas vuodessa.

• Punkalaitumella kotitalouksien suurimmat päästöt tulevat ruoasta (25 %), liikkumisesta (22 %) ja asumisesta (21 %).

Pälkäne

• Asukaskohtaiset kulutuksesta syntyvät kasvihuonekaasupäästöt ovat Pälkäneellä 7,9 tCO2e / asukas vuodessa.

• Pälkäneellä kotitalouksien suurimmat päästöt tulevat ruoasta (25 %), liikkumisesta (23 %) ja asumisesta (20 %).

Sastamala

• Asukaskohtaiset kulutuksesta syntyvät kasvihuonekaasupäästöt ovat Sastamalassa 7,4 tCO2e / asukas vuodessa.

• Sastamalassa kotitalouksien suurimmat päästöt tulevat ruoasta (26 %), liikkumisesta (23 %) ja asumisesta (20 %).

Urjala

• Asukaskohtaiset kulutuksesta syntyvät kasvihuonekaasupäästöt ovat Urjalassa 7,9 tCO2e / asukas vuodessa.

• Urjalassa kotitalouksien suurimmat päästöt tulevat ruoasta (25 %), liikkumisesta (22 %) ja asumisesta (22 %).  

Valkeakoski

• Asukaskohtaiset kulutuksesta syntyvät kasvihuonekaasupäästöt ovat Valkeakoskella 8,1 tCO2e / asukas vuodessa.

• Valkeakoskella kotitalouksien suurimmat päästöt tulevat asumisesta (26 %), ruoasta (23 %) ja liikkumisesta (21 %)

Kestävä kulutus vaatii kuntien, asukkaiden ja yritysten välistä yhteistyötä

Kaikilla hankekunnilla on vielä matkaa globaalisti kestävän kulutuksen rajana pidettyyn 2,5 t. / asukas. Sen saavuttaminen vaatii toimenpiteitä kunnilta, asukkailta ja yrityksiltä.

Laskennan keskeisenä tarkoituksena on osoittaa, että alueen ilmastopäästöt syntyvät toimijoidensa summana. Laskenta osoittaa myös, että kotitaloudet tarvitsevat tukea yrityksiltä ja paikallishallinnolta kulutuksen aiheuttamien päästöjen vähentämiseen. Tietojen avulla toimenpiteitä voidaan suunnitella ja kohdentaa vaikuttavasti, toteaa erikoistutkija Santtu Karhinen Suomen ympäristökeskuksesta.

LÄHTEET:

Hiilineutraali Suomi (2023). Kaikkien Suomen kuntien ja maakuntien kulutusperäiset päästöt laskettu ensimmäistä kertaa. Tutustu lähteeseen.

Lounasheimo, J. (2019). Mitä kuntien alue-, kulutus- ja käyttöperusteiset kasvihuonekaasupäästöt meille kertovat? Tutustu lähteeseen.