Maanrakennus Torpo ja Metsälaurilan tila ovat Pirkanmaan ilmastokumppaneita

Ilmastoverkosto sai ensimmäisen maatilan ilmastokumppaniksi, kun Metsälaurilan tila liittyi Ilmastoverkostoon. Torpon perheen omistuksessa on myös Maanrakennus Torpo Oy, jonka palveluihin kuuluvat esimerkiksi sähköverkkojen kunnossapitotyöt, kuituverkon kaivaminen, salaojitukset, sopimusalueiden talvikunnossapito ja puunkaatotyöt.  

Metsälaurilan tilalla viljellään kauraa, ohraa, vehnää ja sokerijuurikasta. Kasvinviljelyn lisäksi tila on erikoistunut kananmunantuotantoon. Tilalla on 10 500 munivaa kanaa. Oman maan viljaa saadaankin mukavasti hyödynnettyä myös kanojen rehuksi.

Yrittäjä Sari Torpo kertoo, että tilalla on viljelty vuodesta 1917 lähtien, jolloin nykyisen isännän, Seppo Torpon, isoisä aloitti toiminnan. Sarin ja Sepon lisäksi perheyrityksessä on nykyään mukana heidän poikansa Lauri Torpo.

Aurinkopaneelit ja kierrätyksen tehostaminen

Sari Torpo kertoo, että viimeisimpinä ilmastotoimenpiteenä tilalle on asennettu aurinkopaneelit keväällä 2023 edistämään tilan ympäristöystävällistä sähköntuotantoa. Torpo kertoo, että aurinkopaneeleilla saadaan tuotettua kolmannes koko tilan sähkön tarpeesta.

Aurinkopaneeleiden lisäksi Metsälaurilan tilalle on hankittu uudet lajitteluastiat pahville, paperille ja muoville. Kierrätystä toteutetaan sekä maatilalla että maanrakennusfirmassa. Torpo kertoo, että maanrakennuksen toiminnasta kertyy erityisesti kuormalavoja ja purkujätettä, jotka kerätään ja kierrätetään itse tai paikallisen jätehuoltofirman toimesta.

Osa jokapäiväistä arkea

Torpo toteaa, että maatiloilla tehdään arjessa paljon asioita ilmastoystävällisesti, mutta toimenpiteistä ei puhuta erillisenä ilmastotyönä. Maatiloilla on esimerkiksi jo vuosikymmeniä kierrätetty ja hyödynnetty toiminnan sivuvirtoja. Esimerkkinä Torpo mainitsee, että syntyvä lanta kierrätetään määräysten mukaisesti takaisin peltoon, koska se toimii hyvänä lannoitteena.

Torpo taustoittaa, että osa syntyvästä jätteestä pystytään hyödyntämään omassa toiminnassa ja loput kierrätetään paikallisen jätehuoltofirman kautta, joka kerää kierrätysastiat ja tyhjät lannoitesäkit.

Peltotöissä pyritään minimoimaan ajokilometrien määrä ja kyntämisen sijaan suositaan mahdollisimman paljon kevytmuokkausta. Sari Torpo muistuttaa, että myös EU-tason säädökset ohjaavat maataloustoimijoiden ilmastotyötä ja katsoo, että uudella ohjelmakaudella vaatimukset ovat kiristyneet entisestään.

Lämpölaitos valmistui vuonna 2006

Metsälaurilan tilalle rakennettiin oma lämpölaitos vuonna 2006. Sari Torpo kertoo, että lämpölaitoksessa hyödynnetään sekä oman tilan viljaa että ostoviljaa, joita ei voida myydä elintarviketeollisuudelle. Myös viljan kuivurin erottelemat roskat voidaan hyödyntää lämpölaitoksessa.

Lämpölaitoksella lämmitetään maatilan rakennuksia. Lämpölaitoksen ansiosta tilalla ollaankin pystytty luopumaan lähes kokonaan öljystä, joka toimii nykyään vain varajärjestelmänä. Torpo kertoo, että jos kakkoslaatuista viljaa ja roskia ei ole tarpeeksi, voidaan käyttää pellettiä, mutta siihen ei juurikaan ole ollut tarvetta.

Tietoa, verkostoitumista ja uusia ideoita

Ilmastoverkostolta Torpo odottaa erityisesti muiden ilmastokumppaneiden tapaamista koulutuksissa, joista toivoo saavansa tietoa oman toiminnan kehittämiseen. Torpo pitää Ilmastoverkoston vahvuutena sitä, että verkostossa on mukana useita yrityksiä eri toimialoilta. Se antaa mahdollisuuden kuulla erilaisista keinoista vähentää päästöjä ja peilata niitä omaan toimintaansa.

Facebook: @Maanrakennus Torpo Oy & Metsä-Laurilan tila