Levoniemen tila ilmastokumppaniksi
Punkalaitumelainen Levoniemen tila liittyy mukaan Pirkanmaan ilmastoverkostoon. Levoniemen tilalla viljellään pääasiassa ruista, vehnää, kauraa ja ohraa sekä välillä myös öljykasveja, hernettä ja härkäpapua. Viljat tilaa kuivaa uusiutuvalla energialla. Viljanviljelyn lisäksi tilalla tehdään koneurakointia, lisäksi yrittäjä Eero Levoniemi on rekisteröity maatilojen neuvonta-asiantuntija. Maatilan Neuvo -palveluiden kautta häneltä voi tilata neuvontaa muun muassa viljelysuunnitelmiin, välikasveihin, kerääjäkasveihin ja maan rakenteen parantamiseen liittyen.
Tuottajalle kiitos -stipendi välikasvien viljelystä
Levoniemen tilalla tähdätään peltojen hyvään kuntoon ja viljelyvarmuuteen sekä viljelykierron toteuttaminen. Välikasvien käytöstä on hyviä kokemuksia. Tila on mukana Lantmännenin Ilmasto- ja Luonto -viljelyohjelmassa, jossa toteutetaan konkreettisia toimenpiteitä pellolla viljelyn ilmastovaikutusten pienentämiseksi, luonnon monimuotoisuuden vahvistamiseksi ja hiilen sitomiseksi maaperään.
Levoniemen tilan isäntä Eero Levoniemi on välikasvien uranuurtaja Suomessa. Tilalla välikasveina käytetään pääosassa ruista, hernettä ja härkäpapua sekä öljyretikkaa. Hänelle myönnettiin välikasvien kehittämiseen Tuottajalle kiitos -stipendi 2023.
Välikasvien koetoimintaa toteutetaan Levoniemen tilalla kotitalon läheisillä peltolohkoilla koeruuduilla. Niillä seurataan pellon multavuutta ja eri kasvilajikkeiden sekä erilaisten seosten vaikutuksia satoon, sopivaa siemenmäärää ja kylvötapaa sekä välikasvien päättämistapoja, jotka vähentävät kasvinsuojeluaineiden tarvetta. Koetoiminnan tärkein tarkoitus on verrata välikasvin vaikutusta seuraavan vuoden satoon punnitsemalla eri välikasvien jälkeisiä satomääriä. Välikasvien vaikutusta seurataan Levoniemen tilalla useamman vuoden ajan.
Mikä on välikasvi?
Välikasvilla tarkoitetaan peltoon pääsadon puimisen jälkeen talven ajaksi kylvettävää toissijaista kasvia, jolla pelto pysyy kasvipeitteisenä myös talven yli. Välikasvi toimii kerääjäkasvin tai aluskasvin lailla sitoen ravinteita, parantaen maan rakennetta ja multavuutta sekä vähentäen eroosiota muuten paljaassa maassa.
Välikasvina voi käyttää esimerkiksi viljoja tai Euroopassa suosittuja hunajakukkaa tai öljyretikkaa. Oleellista on, että kasvi lähtee nopeasti kasvuun. Maassa oleva kosteus parantaa välikasvien kasvuun lähtöä. Välikasvi katkaisee pääkasvin viljelyn ja toteuttaa täten myös viljelykiertoa.
Välikasvit hyödyntävät varsinaisesta satokasvin viljelystä maahan liuenneet ravinteet sen sijaan, että ne huuhtoutuisivat esimerkiksi vesistöihin tai syvemmälle maahan. Välikasvia ei kannatakaan siksi hävittää ennen kevättä, vaikka pakkanen kasvuston tuhoaisikin aiemmin.
Välikasvikausi päätetään keväällä esimerkiksi muokkaamalla ennen varsinaisen satokasvin kylvöä.
Pellot kasvipeitteisiksi
Levoniemen tilalla kiinnostuttiin välikasveista pikkuhiljaa. Alun perin ajatuksena oli nostaa satotasoa ja maatilan kannattavuutta. Vihreiden viikkojen lisääminen, maan kasvukunnon tarkka seuraaminen ja tilan kehittäminen veivät mennessään. Eero Levoniemellä on selvä syy välikasveille: ”Haluan jättää lapsille paremmat pellot mitä olen itse viljellyt.” Omaksi ilmastotavoitteekseen Levoniemi asettaa hiiliviljelyn lisäämisen ja peltojen pitämisen entistä enemmän kasvipeitteisinä. ”Kun pellolla kasvaa jotain, se yhteyttää ja mikrobit toimivat. Pelto on elossa.” Luonto pyrkii aina vihreäksi.
Levoniemi haluaa jatkaa tilansa kehittämistä. Isäntää motivoi kestävä viljely, osaamisen kehittäminen ja tiedon jakaminen muille. Maan kasvukunnon parantaminen ja satotason nousu parantavat maatalousyrityksen kannattavuutta. Ilmastotavoitteeseen pääseminen vaatii tiedon hankintaa ja uusien tapojen omaksumista.
Tutustu Levoniemen tilaan
Facebook @Levoniemen tila
Instagram @levoniementila